Puun takaa vehreän kasvuston lomasta kurkistaa rukseavalkoinen nauta. Taustalla siintää vesistö
Eläinten hyvinvointi, Organisaatioille

Win-win-win! Perinnebiotooppilaidunnuksesta hyötyvät sekä luonto, eläimet että maataloustuottaja

Perinnebiotoopit ovat vanhoja luonnonvaraisten laiduntavien eläinten muovaamia ja sittemmin perinteisen karjatalouden ylläpitämiä runsaslajisia ja monimuotoisia ekosysteemejä.

Maatalouden muutokset tehokkuustavoitteineen ja kasvavine kannattavuuspaineineen ovat johtaneet karjan laidunnuksen vähenemiseen, perinnebiotooppien määrän romahtamiseen ja monimuotoisuuden köyhtymiseen. Tällä hetkellä 90 % Suomen perinnebiotooppialasta onkin luokiteltu vaarantuneeksi ja niissä tiedetään elävän yli 1 800 uhanalaista lajia.


WIN #1: Ympäristö hyötyy perinnebiotooppilaidunnuksesta

Perinnebiotooppien suojelu on tärkeää, sillä niissä elävien lajien monimuotoisuuden turvaaminen pitää ekosysteemin tasapainossa. Ilmastonmuutos vaikuttaa auttamatta luonnon ja lajikirjon monimuotoisuuteen horjuttaen ekosysteemin tasapainoa ja aiheuttaen muutoksia sen toimintaan. Muuttuvan ja köyhtyvän ympäristön kyky sitoa hiilidioksidia puolestaan heikkenee, mikä ei luonnollisestikaan ole toivottavaa ilmastonmuutoksen hidastamiseen tähtäävien pyrkimysten kannalta.

Laiduntavien kotieläinten läsnäolo on perinnebiotopeissa eläville laidunnukseen sopeutuneille lajeille välttämätöntä, sillä ne paikkaavat alueelta jo hävinneiden luonnonvaraisten laiduntavien eläinten jättämää aukkoa.

Laiduntavien kotieläinten läsnäolo on perinnebiotopeissa eläville laidunnukseen sopeutuneille lajeille välttämätöntä, sillä ne paikkaavat alueelta jo hävinneiden luonnonvaraisten laiduntavien eläinten jättämää aukkoa ja pelastavat laidunnuksesta riippuvaisia lajeja sukupuutolta.

Nautatilat potentiaalisine laiduntavine eläimineen ovatkin avainasemassa perinnebiotooppien suojelussa. Lisäksi perinnebiotooppilaidunnusta ja luonnon monimuotoisuutta lisäämällä olisi mahdollisuus kompensoida maidon- ja naudanlihantuotannosta koituvia kasvihuonepäästöjä, joiden tiedetään olevan globaalin karjatalouden suurimpia.

Puun takaa vehreän kasvuston lomasta kurkistaa rukseavalkoinen nauta. Taustalla siintää vesistö

WIN #2: Naudat hyötyvät perinnebiotooppilaidunnuksesta

Ummessa olevan lehmän ja kasvavan nuorkarjan energia- ja valkuaistarpeet ovat lypsyssä olevaa lehmää pienemmät. Tavanomaisella rehulla ruokittuina ne ovatkin taipuvaisia lihomaan, mikä tuo mukanaan terveysongelmia. Ruuan määrän rajoittaminen ei eläimen hyvinvoinnin kannalta ole suositeltava keino huolehtia umpilehmien ja hiehojen linjoista, sillä niillä tulisi olla jatkuvasti saatavilla kortista rehua tai kuivaheinää, mikä sekä mahdollistaa lajityypillisen syömiskäyttäytymisen harjoittamisen että vähentää tilanteeseen liittyvää epänormaalia stereotyyppistä käyttäytymistä, kuten kielenpyöritystä.

Tiloilla ei kuitenkaan aina ole tarjota riittävästi umpilehmille ja hiehoille sopivaa syötävää. Lisäksi niiden elinympäristössä saattaa olla vain vähän virikkeitä, tilat ovat liian ahtaat eläinten väliseen sosiaaliseen kanssakäymiseen, eivätkä makuupaikkaolosuhteetkaan välttämättä ole ihanteelliset.

Laidunnus perinnebiotoopeissa saattaisikin ratkaista ummessa olevien lehmien ja nuorkarjan osalta monta ongelmaa.

Laidunnus perinnebiotoopeissa saattaisikin ratkaista ummessa olevien lehmien ja nuorkarjan osalta monta ongelmaa. Niukkaravinteiset perinnebiotoopit eivät sovellu lypsyssä olevien lehmien laidunmaaksi, mutta olisivat energia- ja valkuaispitoisuudeltaan ummessa oleville lehmille ja kasvavalle nuorkarjalle vallan passelia purtavaa. Lisäksi laiduntamisella voitaisiin tarjota eläimille sellaisia virikkeitä, joiden tarjoaminen olisi muilla tavoin vaikeaa tai jopa mahdotonta. Laidunnus olisi näiden eläinten kohdalla myös käytännössä lypsyssä olevia lajitovereita helpompi järjestää.

Ennen kuin päästää hiehot tai umpilehmät biotooppialueelle maisemanhoitotehtäviin, tulee kuitenkin varmistua siitä, että laiduntavien eläinten määrä on biotooppialueelle sopiva. Monilla tiloilla kynnyskysymykseksi saattaakin muodostua liian suuri eläinmäärä perinnebiotooppialaan nähden.

WIN #3: Maataloustuottaja hyötyy perinnebiotooppilaidunnuksesta

Sen lisäksi että perinnebiotooppilaidunnuksella voidaan suojella luontoa ja parantaa eläinten hyvinvointia, voi siitä olla taloudellista hyötyä tilallisellekin. Perinnebiotooppilaidunnus saattaa vähentää erillisen lisäruokinnan tai sisätilojen siivoamisen tarvetta eläinten viettäessä aikaa ulkona ja saadessa osan tarvitsemastaan ravinnosta laitumelta. Sillä voi siis olla työvoiman tarvetta vähentävä ja työajan käyttöä tehostava vaikutus. Lisäksi perinnebiotooppilaitumina voidaan hyödyntää sellaistakin joutoalaa, joka ei esimerkiksi sovellu viljelyyn.

Mikäli tilan eläinmäärä siis vain suinkin antaa myöten, on perinnebiotooppilaidunnus moneltakin eri kantilta ajateltuna harkitsemisen arvoinen teko. Me täällä Armenta Benessillä toivommekin näkevämme tulevaisuudessa entistä enemmän nautoja pitämässä uhanalaisia perinnebiotooppejamme kunnossa.