Kuvassa roikkuu turkiskauluksisia takkeja rekissä.
Eläinten hyvinvointi, Kuluttajalle

Tarkkana talvitakkikaupoilla

Talvi tekee tuloaan ja pikkupakkaset paukkuvat jo täällä etelässäkin. Tämä tarkoittaa sitä, että tuiskuun ja tuiverrukseen täytyy valmistautua asianmukaisin varustein.

Vaatekauppoja kierrellyt toimitusjohtajamme Essi bongasi kauppojen rekeillä roikkuneista talvitakeista merkintöjä niissä käytettyjen eläinperäisten materiaalien alkuperästä ja jopa turkiseläinten kasvatusmenetelmistä. Osa vaatevalmistajista puolestaan ilmoittaa selkeästi, etteivät käytä vaatteissaan aitoa turkista.

Me täällä Armenta Benessillä otamme ilahtuneena tällaiset merkinnät vastaan, sillä esimerkiksi turkis- ja untuvatuotteiden alkuperästä on pääsääntöisesti ollut saatavilla todella niukasti tietoa ja eroa aidon ja tekoturkiksen välille on ollut käytännössä lähes mahdoton tehdä. Tällaisten merkintöjen myötä kuluttajalle avautuu aivan uusi mahdollisuus tehdä tietoon perustuvia ja omien arvojensa mukaisia kulutuspäätöksiä.

Vaateteollisuudessa käytettyihin merkintöihin ei tosin tällä hetkellä liity minkäänlaisia vakiintuneita käytäntöjä tai standardeja, vaan niiden olemassaolo ja esitysmuodot ovat lähinnä kauppa- ja valmistajakohtaisia yksittäistapauksia. Toimitusjohtajamme silmiin tarttui kaksi eri vaatevalmistajaa merkintöineen ja tarkastelemmekin aihetta näiden kahden esimerkin kautta.

Kuvassa roikkuu turkiskauluksisia takkeja rekissä.

Aitoa turkista vai ei?

Turkis on kenties yksi kiistellyimmistä vaatteissa käytetyistä materiaaleista. Kuluttajat ovat eläneet pitkään epävarmuudessa käytettyjen materiaalien laadun ja alkuperän suhteen ja tämän ongelman ratkaisemiseksi osa valmistajista tarjoaa käyttämiinsä materiaaleihin liittyvää tietoa erilaisten takkiin kiinnitettyjen lappujen ja merkintöjen muodossa.

Parajumpers eli PJS  käyttää takeissaan avoimesti aitoa turkista ja se näkyy myös heidän takkiensa merkinnöissä.

Kuvassa Parajumpers-merkkiseen takkiin kiinnitetty tuotelappu.

PJS-merkin takkiin kiinnitetystä lapusta löytyy seikkaperäinen selostus:
“Aito turkisvuori.
Kani/Oryctolagus curiculus
Alkuperämaa: Kiina
Turkis  on peräisin tarhatuista ja verkkopohjaisissa häkeissä kasvatetuista eläimistä.

Tämä turkis ei ole kierrätysmateriaalia, eikä sitä ole värjätty, valkaistu tai väriä keinotekoisesti lisätty. Vuori on tehty yhdestä turkiskappaleesta, eikä sitä ole kasattu paloista.
Aito turkiskaulus
Suomalainen supikoira/Nyctereutes procyonoides
Alkuperämaa: Suomi
Turkis  on peräisin tarhatuista ja verkkopohjaisissa häkeissä kasvatetuista eläimistä.
Tämä turkis ei ole kierrätysmateriaalia, eikä sitä ole värjätty, valkaistu tai väriä keinotekoisesti lisätty. Kaulus on tehty yhdestä turkiskappaleesta, eikä sitä ole kasattu paloista.”

Save the Duck -merkki puolestaan kertoo luopuneensa eläinperäisten materiaalien käytöstä kokonaan ja ilmaisee sen selkeästi myös takkeihinsa kiinnitetyissä lapuissa. Tämä on näin kuluttajanäkökulmasta ajateltuna erittäin tervetullutta tietoa, sillä esimerkiksi tekoturkista voi olla silmämääräisesti vaikea, ellei jopa mahdoton erottaa aidosta. Tällöin ihminen ei ilman asianmukaisia merkintöjä voi olla täysin varma siitä, millaisia materiaaleja hänen ostamaansa takkiin on käytetty.

Kuvassa Save the Duck -merkkisen takin liepeestä löytyvä tuotetietolappu.

Save the Duck -merkkisen takin liepeestä löytyy teksti:
“SAVE THE DUCK
Kunnioitamme eläimiä.
100 % tekoturkista”

Untuvan alkuperä mietityttää

Vaatteissa, tyynyissä ja peitteissä käytetyn untuvan alkuperästä voi olla vaikea päästä selville. Joidenkin tietojen mukaan alkuperältään ainakin sekä kiinalainen että unkarilainen untuva olisi pääsääntöisesti peräisin elävänä kynityistä linnuista. Kokonaisuudessaan ala on kuitenkin heikosti valvottu, eikä elävien lintujen kynimisen yleisyydestä ole olemassa tarkkaa tietoa. Saatavilla oleva  tieto onkin ristiriitaista ja eri tahojen esittämät arviot poikkeavat paikoin huomattavastikin toisistaan.

Omien sanojensa mukaan Parajumpers käyttää tuotteissaan ainoastaan lihan sivutuotteena saatavaa untuvaa. Yritys kertoo vaativansa jokaiselta untuvan välittäjältä todisteet ja allekirjoitetun lausunnon siitä, että untuva todella on peräisin ruokateollisuudesta eikä elävinä kynityistä linnuista. PJS:n mukaan kaiken heille tulevan untuvan on myös oltava kolmannen, riippumattoman osapuolen sertifioimaa.

Myös esimerkiksi Suomessa suosittu The North Face -merkki on untuvan osalta sitoutunut Textile Exchange -järjestön RDS-sertifikaatin toimintaperiaatteisiin ja on hiljattain luopunut aidon turkiksen käytöstä.

Cruelty Free Down Challenge on haastanut vaatevalmistajat ryhtymään toimenpiteisiin hanhien sekä ankkojen pakkoruokinnan ja elävältä kynimisen lopettamiseksi. Haasteen sivuilta löytyykin kosolti vertailukelpoista dataa siitä, miten haasteeseen osallistuneet valmistajat ovat onnistuneet tavoitteissaan.


Talvitakeissa käytettyihin materiaaleihin liittyy paljon pohdittavaa. Siksi kauppoja kierrellessä kannattaakin ehdottomasti vilkaista takissa roikkuviin lappuihin ja katsoa millaista tietoa valmistajat tarjoavat tuotteistaan. Lappuja lukiessa kannattaa kuitenkin olla kriittinen. Esimerkiksi metsästetty villinä elänyt sakaali ei useimmitenkaan ole häkissä kasvatettua turkista parempi vaihtoehto, sillä sakaaleja pyydystetään pitkäkestoista kipua aiheuttavilla jalkaraudoilla.

Me täällä Armenta Benessillä kannatamme avoimuutta sekä läpinäkyvyyttä ja toivomme alkuperämerkintöjen saavuttavan jalansijaa vaateteollisuudessakin!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *